Historiikki

Historiikki seuran vaiheista 1988 – 2008

Maskussa heräsi ajatus jalkapallon pelaamisesta jo v. 1933, jolloin Maskun Katajan johtokunnalle tehtiin ehdotus jalkapallon hankkimiseksi. Esitys evättiin kuitenkin äänin 13-8 luultavasti taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Kuitenkin jo seuraavana vuonna pallo hankittiin ja aktiivinen jalkapalloharrastus Katajassa alkoi. Toiminta oli kunnan kokoon nähden vireää, 2-7 joukkuetta vuosittain. Kahdeksankymmentäluvun alussa yritti myös tyttöjalkapallo nostaa päätään, mutta vaihe jäi kovin lyhyeksi.

Jalkapallon pelaaminen yleisseurassa aiheutti kuitenkin ongelmia. Vaikkei laji nyt kaikkein kalleimpiin kuulunutkaan, ei puolen tusinan joukkueen pyörittäminen ollut mitään halpaa touhua. Kunnan avustukset jaettiin paikkakunnan kahden seuran, Maskun Katajan ja Maskun Tempon, kesken lähes tasan ja tästä syystä jäi Katajan oma rahoitusosuus huomattavan suureksi. Siksi Katajan syyskokous vuonna 1988 päättikin, että mikäli Maskuun perustetaan erillinen jalkapallon erikoisseura, antaa Kataja sarjapaikkansa (miesten edustusjoukkue pelasi tuolloin Nelossarjassa) ja silloiset jalkapallovarusteensa uudelle perustettavalle seuralle. Ja kuten tiedämme, näin tuli myös tapahtumaan.

Ensimmäinen kokoontuminen asian tiimoilta oli Maskun Säästöpankin kokoustiloissa keskiviikkona, 26. pnä lokakuuta 1988. Paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä Maskussa jalkapalloa pelaavaa tai pelaavan isää. Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimi Esko Salonen ja sihteerinä Jouni Koivuniemi. Esille tulleita ongelmia olivat mm. salien ja kenttien saatavuudet, rahan hankinnan mahdollisuudet ja yleensäkin mahdollisen perustettavan erikoisseuran tarve. Näitä selvittämään perustettiin työvaliokunta, johon kuuluivat Esko Salonen, Jouni Koivuniemi, Mauri Mäkinen, Teppo Noopila, Reijo Auranen ja Matti Kanervo.

Työvaliokunnan päätelmät johtivat siihen, että uuden seuran perustava kokous pidettiin joulukuun 1. pnä 1988 Maskun Osuuspankin kokoustiloissa. Paikalla oli 27 henkilöä, joiden yksimielisellä päätöksellä päätettiin perustaa palloseura Maskuun ja samalla rekisteröidä se. Nimeksi tuli Maskun Palloseura r.y. Seuran säännöt muotoiltiin Palloliiton silloisten mallisääntöjen pohjalta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Esko Siltanen ja johtokunnan jäseniksi Esko Salonen vpj, Jouni Koivuniemi siht., Mauri Mäkinen, Tapio Nurmi, Henrik Gustafsson, Timo Ahrelma, Hannu Larkela ja Reijo Auranen, varalle Samuli Syrjälä ja Ari Mäkinen.

Seuran alkuvuosien toimintaa haittasi selvästi vaikea taloudellinen tilanne. Nopeasti kasvava pelaajamäärä yllätti kaikki toimintaa alulle panneet ja rahatilanteen lähtiessä nollasta oli talkoiden osuus merkittävä. Naistoimikunta Ritva Nurmen johdolla järjesti mm. kahdeksan minidiskoa ja miehet kävivät villottamassa saunoja ja siivoamassa rakennustyömaita ja harventamassa marjapensaita sekä hoiti järjestysmiestoimintaa. Myös Lions-klubin antama 10.000 markan lahjoitus oli merkittävä, yksi viidesosa ensimmäisen toimintavuoden kuluista!

Ensimmäinen toimintavuosi ei urheilullisesti mennyt aivan putkeen; miesten edustusjoukkue putosi nelosesta viitoseen ja kauden ainoan turnausvoiton toi E-juniorien joukkue Salon Maapallo-turnauksessa. Uutis-Valjakossa oli vertailuja, mitkä asiat olivat Maskussa IN ja OUT. IN-sarakkeessa mainittiin mm. Yrjö-ongelmajäteauto, MaPSin junioritoiminta ja Hemmingin lihatiskin kaunis myyjätärtyttö, OUT-puolelta löytyivät mm. kirkkoherran viraston liian lyhyt aukioloaika, ryyppäävät rumpalit sekä "MaPSin edustusjoukkueen puolustus, keskikenttä ja hyökkäys". F-juniorien joukkueen kokoonpanosta löytyi ainakin minulle uutta tietoa; joukkueen yhtenä valmentajana oli toiminut Kauko Nieminen ja pelaajaluettelosta löytyi myös hänen poikansa Jarkko Nieminen, joka nyttemmin niittää rahaa ammattilaisena tenniskentillä.

Kaudella 1990 miesten edustusjoukkue nousi takaisin neloseen ja kuudesta juniorijoukkueesta parhaiten pärjäsi A-nuorten joukkue, joka oli lähellä nousta I. divisioonaan. Jostakin syystä tänä vuonna jäi seuralehti tekemättä ja jäsenmaksutkin perimättä ja nämä seikat rasittivat taloutta vielä seuraavanakin vuonna.

Keväällä paikkakunnalla heräsi unelma saada talviharjoittelua varten ylipainehalli; Wärtsilän Meriteollisuuden konkurssipesältä ostettiin yhdessä kahden muun maskulaisen yhdistyksen, Maskun Katajan ja Maskun Tennistuen, kanssa kahdella tuhannella markalla 2.500 m2:n suuruinen pressuhalli koneineen kaikkineen. Vaikkei Maskun kunta vielä lämmennytkään ajatukseen, käytiin suurella joukolla purkamassa halli Pansiosta 5. pnä toukokuuta 1990 ja tällöin lähinnä romuksi luokiteltava "omaisuus" jaettiin varastoihin ja latoihin ympäri Maskua jatkokunnostusta varten. Kovan taistelun ja yli 3000 talkootunnin tuloksena oli Kuplahalli käyttökunnossa syksyllä 1992 samalla paikalla kuin nykyinenkin kiinteä Taponkedon liikuntahalli, sosiaalitilat ovat vieläkin tältä ajalta peräisin. Näihin aikoihin puheenjohtaja Siltanen pyysi eroa tehtävästään ja Esko Salonen siirtyi seuran puheenjohtajaksi.

Kauden 1992 päätteeksi miesten edustusjoukkue nousi karsintojen kautta kolmoseen, ensimmäistä kertaa Maskun palloilun historiassa. Tämän ansiosta joukkue valittiin vuoden joukkueeksi Maskussa ja vuoden valmentajaksi Klaus Blomroos. Samana kesänä aloitettiin alle kouluikäisten Eurooppa-sarja, mutta sen ikä jäi kovasti lyhyeksi. Toiminnan uudelleen aloittamisesta on viime vuosina keskusteltu paljonkin, toteutus vain puuttuu.Sen sijaan A- ja B-juniorit joutuivat luopumaan sarjoistaan pelaajapulan vuoksi. Seuran talous oli edelleen tiukka; vanhat rästiin jääneet maksut oli saatu maksettua pois, mutta kaikki sponsoritoiminta vaikeutui yleisen laman mukana.

Kaudella 1993 miesten kakkosjoukkue aloitti pohjalta eli 7. divisioonasta. Joukkue nousi varsin nopeasti sarjaportaita ylemmäs ja oli monta kautta nelosessa toimien edustusjoukkueen reservijoukkueena. Myöhemmin sarjamuutosten takia kakkonen putosi vitoseen ja pari vuotta sitten joukkue lopetettiin resurssien puutteeseen. Seuran viisivuotisjuhlatanssit pidettiin marraskuun 5. pnä Maskutalolla, Juniorijoukkueita oli 8 kpl ja vuotuiset kulut olivat nousseet 270 000 markkaan.

Kaudella 1994 oli pelillinen taso vaatimatonta ja asiaa pyrittiin parantamaan valmentajapalavereilla, joihin luennoitsijoiksi saapuivat silloiset suomalaiset huippuvalmentajat Tommy Lindholm, Heikki Suhonen, Juha Malinen, Hannu Touru sekä Klaus Blomroos. Parempaa olikin tulossa heti seuraavana vuonna eli 1995. Vuonna -86 syntyneet G-pojat voittivat Kuopiossa epävirallisen Suomen mestaruuden! Joukkueen valmentajana toimi Jouni Aaltonen ja pelaajaluettelosta löytyivät mm. nykyinen maalivahtimme Lassi Pyöli. tämän vuoden Suomen Mestarijoukkueessa Interissä pelaava Sami Sanevuori, TPS:n ja 21-vuotisten maajoukkueen keskikentän maestro Kasper Hämäläinen sekä nykyinen TuTon mestisjääkiekkoilija Jussi Tapio. Toimintamme ansiosta seuramme valittiin myös Palloliiton Turun piirin Fair Play-seuraksi ja Tapio Nurmi Fair Play-seuratoimintahenkilöksi. Valtion työllistämistuella palkattiin määräajaksi kaksi pitkäaikaistyötöntä, jotka auttoivat seuratoiminnoissa. Näin jälkikäteen en kyllä pysty muistamaan, ketkä he olivat ja mitä he tekivät…

Seuraavalla kaudella eli 1996 oli miesten edustusjoukkueen nousu kakkosdivariin kiinni yhdestä maalista, jonka vastustaja teki tuomarin antamalla lisäajalla. -82 syntyneiden poikien MaPS Milan voitti C-pojissa kolmannen piirinmestaruuspronssinsa, ja joukkueessa pelannut Tuomo Heikkilä palkittiin piirin Fair Play –pelaajana ja Jari Nieminen Fair Play –valmentajana sekä Ritva Nurmi seuratoimintahenkilönä. Kun MaPS Milan ylsi myös suuressa kansainvälisessä turnauksessa Wasa Footballcupissa kolmanneksi, valittiin kyseinen joukkue myös vuoden joukkueeksi Maskussa. F-junioreissa tuli ensimmäinen SPL Turun piirin Taitokilpailumestaruus, kukapa muu kuin Kasper Hämäläinen oli asialla. Myöhemmin näitä on ropissut lisää niin poikien kuin tyttöjenkin sarjoissa.

Lokakuun 20. pnä 1996 perustettiin seuraamme Juniorijaosto. Sen päämäräksi asetettiin "toimia itsenäisenä, toimeenpanevana elimenä maskulaiselle juniorijalkapalloilulle huomioiden myös kasvatukselliset tarpeet" Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Erkki Ojanen, myöhemmin nuijaa ovat koputelleet ainakin Päivi Saarinen, Jouni Suvala, Harri Heinonen, Heikki Alajuuri, Mikko Högerman, Jyri Juti sekä tulevalla kaudella 2009 Mika Nikula.

Kesällä 1997 otettiin käyttöön Maskun ensimmäinen viralliset mitat täyttävä jalkapallostadion eli Taponkedon nurmikenttä. Kentän huonon pohjustuksen takia on kentän käyttöaste ollut kovin pieni aina näihin päiviin asti ja varsinkin viime kesinä on kenttäkoordinaattorilla ollut työtä selvittäessään kentän käyttölupia. Miesten edustusjoukkueen nousu kakkoseen tyssäsi jatkokarsinnassa, mutta maalivahti Henrik Gustafsson pelasi elokuussa 400. miesten ottelunsa Maskun Katajan/Palloseuran paidassa. Henni aloitti uransa Maskussa joskus 60-70 luvun vaihteessa D-junnuissa ja kaikkiaan virallisia miesten sarjaotteluita hänelle tuli yhteensä 437! Junioreissa -86 voittivat jälleen epävirallisen Suomen mestaruuden.

Seuran kymmenvuotisjuhlavuoden 1998 kunniaksi edustusjoukkue voitti kymmenen pisteen erolla kolmosen ja varmisti nousunsa kakkoseen, vihdoin viimein! Kymmenvuotisjuhlaottelussa konkari- ja aktiivipelaajista koottu MaPS All Stars voitti tällöin seuran vanhimman juniorijoukkueen eli B-82 nuorten joukkueen maalein 5-2 Taponkedon isolla nurmella. Ottelu oli ainoa moneen vuoteen, jossa juniorit pääsivät paikkakunnan ykköskentälle. Ottelusta pojat teettivät juhlamitalin, joka jaettiin kaikille peliin osallistuneille. Kyseisen vuoden toimintakertomuksen lopussa todetaan "Olemme jatkossa merkittävien päätösten edessä. Toimintamme on niin laajaa, että joudumme miettimään miten se hoidetaan ja miten sitä voidaan kehittää. Vapaaehtoisen toiminnan resurssit tuntuvat loppuun käytetyiltä. Palkallinen työvoima tuo luonnollisesti kustannuksia". Tuttua tekstiä, voisi laittaa sellaisenaan myös tämän vuoden kohdalle.

Vuoden 1999 suurin muutos oli Salibandyjaoston perustaminen. Sen tarkoituksena oli antaa jalkapalloilijoille mahdollisuus harrastaa myös "sählyä" kotikunnassaan ja täten voitaisiin synkronoida lajeja paremmin keskenään. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Hannu Kankarjärvi, myöhemmin myös Ari Hannonen. Alkuun joukkueita oli vain neljä, mutta toiminta kasvoi melkein valon nopeudella ja jo vuonna 2003 oli edessä erikoisseuran perustaminen. 24.4.2003 syntyi SBS Masku yhteistyössä nousiaislaisen Vuorenpään Peikot –seuran kanssa. Ero tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä, aivan kuten jalkapallojaoston lähtö Katajasta aikoinaan.

Tammikuussa vaihtuivat seuran sihteerin tehtävät Erkki Ojaselle monivuotisen sihteerin Samuli Syrjälän siirtyessä ensin muihin tehtäviin ja myöhemmin TPS:n organisaatioon. Miesten edustusjoukkueen kohtalona oli pudota saman tien kakkosesta takaisin kolmoseen, miehistönvaihdoksia oli tullut liikaa. Junioreissa -89 syntyneiden poikien menestyksekäs turnaus- ja sarjaura alkoi ja joukkueen pojat veivät Piirin taitokilpailuissa lähes kaikki kärkisijat.

Uusi vuosituhat toi MaPSiin uuden puheenjohtajan, monessa eri urheilulajissa rutinoituneen ja kokeneen seurajohtajan Heikki Hellevaaran. Toinen suuri asia oli tyttöjalkapalloilun uusi tuleminen, nyt jäädäkseen. Sarjoihin lähdettiin alkuun kahdella ikäluokalla. Jo muutaman vuoden ajan oli seurassa ollut myös ns. Tyttöliiga-joukkue, mutta sen toiminta oli lähinnä harrastepohjaista, nyt oltiin tosissaan!

Kaudelle 2001 miesten edustusjoukkue nuortui kertarysäyksellä. Valmentaja Marko Saloranta, joka muuten tänä vuonna luotsasi FC Hongan naiset kolmanteen perättäiseen Suomen mestaruuteen, nosti MaPS Milanista kerralla kahdeksan nuorta 18-19 -vuotiasta pelaajaa edustusjoukkueen rinkiin ja parhaimmillaan heitä oli aloituskokoonpanossakin viisi! Ikävä kyllä heistä enää Jesse Hämäläinen on jäljellä… Nuorentuneenakin joukkue saavutti kolmosessa kakkossijan voimatta mitään FC Bodan satsaukselle, eroa sarjataulukossa peräti 26 pistettä! Junioreissa D-89 pojat voittivat seuran historian ensimmäisen piirin mestaruuden. Yhteensä näitä voittoja Kari Raidan valmennuksessa tuli kolme peräkkäin, tämän jälkeen joukkue hajosi. Joukkueessa oli paljon potentiaalia, mutta ainoastaan Riku Riski on tähän mennessä lyönyt itsensä läpi valtakunnallisella tasolla; lokakuussa 2008 hän teki ensimmäisen hattutemppunsa Turun Palloseuran riveissä Veikkausliigassa.

Taponkedon uusi halli valmistui ja vihkiäispotkun kävi laukomassa Suomen Urheiluliiton silloinen puheenjohtaja Ilkka Kanerva marraskuun 28. pnä. Kyseessä oli Maskun suurin kansanjuhla sitten olutfestareiden, sillä tilaisuus oli samalla Juniorijaoston kauden päätösjuhla ja paikalla oli sadoittain ihmisiä. Maskun kunnan päättäjät vain loistivat poissaolollaan…

Kaudella 2002 miesten edustusjoukkue pelasi varman päälle: hankittiin kovia pelaajia muualta ja kolmosen ylivoimainen voitto 25 pisteen erolla ja vielä karsintasarjan voitto puhtaalla pelillä. Tästä alkoi uusi kausi kakkosessa, jonka pelillinen taso myöhempinä vuosi nousi sarjamuutosten myötä varsin korkeaksi. Juniorijoukkueiden määrä ja erityisesti nuorten ikäryhmien koko kasvoi koko ajan, menetys oli kuitenkin pääosin kasiysien varassa.

Vuonna 2003 seuramme liittyi TPS-vetoiseen seurayhteistyörinkiin, joka myöhemmin sai nimekseen South West United eli SWU. Tämän toiminnan hyödyntäminen on ollut paljolti kiinni sen yhteyshenkilömme aktiivisuudesta ja viime aikoina on taas ollut merkkejä paremmasta. Ihan kaikilla tasoilla ei seuroissa kuitenkaan sopimusta ole kunnioitettu. Maskun Tennistuki luopui Taponkedon osakkeistaan ja MaPS ottaa niistä vastaan 3/5 ollen tämän jälkeen enemmistöosakas halliyhtiössä 53 % osuudella. Pikkukenttien rakentaminen alkoi Kurittulan koulun viereiselle peltoalueelle. Kentät piti rakentaman osin talkoovoimilla ja osin paikallisilla pienurakoitsijoilla, mutta kumpaakin oli vaikea saada liikkeelle. Tältä näkymin ensimmäisiä kenttiä saataisiin käyttöön ensi kesänä eli kuusi vuotta siitä kuin aloitettiin. Ajatus oli hyvä, toteutus vain on pistänyt vastaan.

Suomen 17-vuotiaiden maajoukkue eli Vintiöt edusti hienosti Suomea ikäluokkansa MM-kisoissa kesällä 2003. Joukkueen avauskokoonpanoon kuului peräti kaksi Maskun Palloseuran loistavaa kasvattia, Kasper Hämäläinen ja Sami Sanevuori. Harmi, että pojat lähtivät seurastamme liian nuorina kasvattajarahasysteemiin nähden.

Kaudella 2003 miesten edustusjoukkue säilyi kakkosessa vain karsintojen kautta, mutta seuraavalle kaudelle tuli piristyminen ja joukkue sijoittui hienosti neljänneksi. B-88 juniorit pelasivat kauden 2004 hienosti, mutta jäivät lopulta piirisarjassa hopealle loppuotteluvastustajan otettua ylempien sarjatasojen pelaajat mukaan finaaliotteluun. Muut juniorijoukkueet, ikämiehet ja miesten kakkosjoukkue pelasivat "hyvää keskitasoa" olevan kauden.

Kausi 2005 oli edustusjoukkueelle erityisen raskas, sillä lohkossa oli melkein puoli tusinaa pohjanmaalaista joukkuetta ja euroja paloi asfalttia kuluttaen. Neljäs sija oli taas kerran nuorentuneelta joukkueelta hyvä saavutus. B-88 pojat uusivat piirisarjan hopeansa, mutta ykkösdivari osoittautui liian kovaksi eikä sarjapaikkaa onnistuttu säilyttämään. -93 pojat voitti piirimestaruuden 7v7 –harrastesarjassa, mutta varsinaisessa 9v9 –piirisarjassa ei enää mennyt yhtä hyvin. Yleensäkin ison kentän poikajoukkueissa alkoivat pelaajamäärät käydä kovin pieniksi ja monet joukkueet joutuivat tukemaan toisiaan pelaajalainoin. Tyttöjen kohdalla ongelma ei ollut niin suuri, tosin muutamat tytöt pelasivat silti monessa joukkueessa muista syistä.

Kausi 2006 alkoi taas organisaatiomuutoksella; seuran neljäntenä puheenjohtajana aloitti Erkki Ojanen ja Heikki Hellevaara siirtyi edustusjoukkueen manageriksi pitkän rupeaman tehneen Aki Simolan jälkeen. Ojasen tilalle ei löydetty ketään sihteeriksi, yritettiin jopa palkata Futisduuni–rahoituksen kautta palkallista sihteeriä, mutta ketään pysyvää ei löytynyt. Loppuvuoden puheenjohtaja teki myös sihteerin hommat kunnes syksyllä Juniorijaoston puheenjohtajana toiminut Heikki Alajuuri suostui ottamaan sihteerin tehtävät vastaan.

Kaudelle 2007 astuttaessa tuli seuramme Taitovalmentajaksi ennestäänkin tuttu Jari Nieminen ja vuoden 2008 alusta hän aloitti myös seuran Valmennuspäällikkönä. Toivottavasti hän saa aikaiseksi enemmän kuin tähän astiset Juniorivalmennuspäällikkömme, ainakin kevään valmentaja-koulutukset ja –palaverit näyttivät tien olevan parempaan suuntaan.

Naisjalkapallomme astui uuden askeleen eteenpäin, meillä oli ensimmäinen naisten edustusjoukkue! Jyri Jutin pikkutytöistä asti kasvattama joukkue oli saanut muutaman aikuisvahvistuksen ja näin tämäkin askel oli mahdollinen. Vastaavasti miesten edustusjoukkue ei pystynyt pitämään enää virettä yllä, vaan putoaminen kolmoseen oli taas edessä. Harrastepuolella aloitti toimintansa lähinnä pelaajien äideistä alkujaan koostunut FC Mamas, mutta tiettävästi ryhmä on kasvanut myös muilla jalkapallokärpäsen puremilla aikuisilla naisilla ja jopa valmentajalla!

Kulunut vuosi 2008 on vielä liian lähellä, jotta syvää analyysia olisi tehtävissä. Miesten edustusjoukkue tuli kolmosessa kolmanneksi ja joukkueen monivuotinen valmentaja Kari Hagelberg jättää joukkueen 14 vuoden yhteistyön jälkeen. Tilalle tulee jo muutaman vuoden Maskussa asunut, mutta viime vuodet FC Bodaa pelaajavalmentanut Petri "Pedro" Lehtonen, joka nimettiin tänä syksynä myös Veikkausliigan legendojen joukkoon.

Parhaiten menestyivät tänä vuonna Teppo Noopilan ja Petri Heimolan valmentamat tytöt: -95 syntyneiden joukkue voitti piirinmestaruuden ja -96 syntyneet ottivat hopeasijan! Allekirjoittaneella oli kunnia osallistua ysivitosen kultajuhlaan, pääsin näet viime viikon sunnuntaina jakamaan heille kultamitalit Kupittaan kaatosateessa Interin mestaruusottelun tauolla. Ja kuulemma vastaavat menestykset jatkuivat myös Piirin taitomestaruus-kilpailuissa. Ykköseksi pääsi myös kenttäkoordinaattorimme Harri Lehto, joka valittiin vuoden Seuratyöntekijäksi Maskussa.

Nuoret ikäryhmät ovat tänä päivänä seurassamme erittäin suuria ja lisenssin maksaneita pelaajia oli seurassamme lokakuussa 2008 yhteensä 466, joista junioreja on noin 430. Jos jokaisella juniorilla on keskimäärin edes puolitoista vanhempaa, pitäisi seurastamme löytyä 1.111 innokasta jäsentä. Mutta ei taida olla ihan puoliakaan siitä…

Viime vuonna Suomen Palloliitto täytti 100 vuotta ja sen kunniaksi jaettiin eri seuroissa mahdoton määrä Seuratoimijamerkkejä, mapsilaisillekin melkein satakunta. Turun piirin alueella oli ainoastaan neljä sellaista seura-aktivistia, jotka ovat olleet mukana yli 50 vuotta ja yksi heistä oli Esko Salonen, joka aloitti jo rippikouluiässä Katajan sihteerinä ja jalkapallojoukkueen huoltotehtävissä. Toinen korkean merkin saanut oli koko Maskun Palloseuran historian ajan talouttamme vaalinut Teppo Noopila, joka sai merkkinsä yli 25 vuoden uurastuksesta. Salosella ja Noopilalla on myös vahva jalkapallotausta; seuramme miesten maratontaulukossa he ovat ainoat, jotka ovat tehneet yli 100 maalia sarjapeleissä! Ja ottelumäärissäkin molemmat ovat kymmenen parhaan joukossa.

Vuodesta vuoteen on esitetty vetoomuksia saada enemmän porukkaa jakamaan hallinnollisia tehtäviä, mutta kovasti vaikeaa se on ollut. Niinpä keväällä 2007 perustettiin seuraan Kehitysryhmä, joka alkoi suunnitella suurempaa organisaatiomuutosta seurallemme. Syksyllä pidetyssä laivaseminaarissa sen aikaansaannoksia jo esiteltiin ja saatiin myös työryhmistä palautetta ja suuntaviivaa, mihin kehittää. Tämä "laatikkoleikiksikin" kutsuttu linjaorganisaatio toivottavasti saadaan viimeistään joulukuussa julkaisukelpoiseksi, jotta uusi hallitus ja uusi puheenjohtaja voi aloittaa tammikuussa 2009 valoisammin mielin kuin nykyisen puheenjohtajan kausi on ollut. Seuran syyskokouksessa 6. pnä marraskuuta 2008 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Lampo.

Kiittäen menneistä vuosista

Erkki Ojanen
joukkueenjohtaja 1994 – 2002
juniorijaoston puheenjohtaja 1996 – 1998
johtokunnan jäsen 1997 – 2005
seuran sihteeri 1999 – 2005
seuran puheenjohtaja 2006 - 2008


   
Lisää uutisia
Maskun Palloseura ry
«  Heinäkuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031
Kategoriat